Näin ihan tuskallista unta viime yönä. Oli talvi ja jostain syystä me ei saatu asuntoamme kissatiiviiksi; ne karkailivat koko ajan ja minä rämmin yli polven menevissä kinoksissa yrittäen saada kissoja kiinni. Alakerran saksanpaimenkoirat oli vapaana, ja joka kerta kun sain kissat kainaloon niin lähdin juoksemaan, mikä innoitti koiria entistä enemmän ja niiden omistajat huikkaa mulle että "älä juokse, ne innostuu vaan enemmän" (...) mutta en vaan voinut olla juoksematta kun kissatkin pelkäsi niin paljon.

Tuli ihan paha olo, sillälailla paniikissa retuutin niitä kissoja kun halusin vaan että ne pysyy sisällä ja on turvassa... Muistan selvästi kun kerran musta kissa yritti livahtaa ikkunasta/ovesta/mistä tahansa lävestä mikä siellä oli, ja sain napattua sitä hännän tyvestä ja raastoin sen takaisin sisälle ja kamalaa miten surullisia ääniä siitä lähti...
Kun en tahtonut niille mitään pahaa ja yritin pitää ne erossa niistä koirista.

Olen nähnyt ennenkin unia missä yritän varjella näitä meidän nykyisiä kissoja, mutta olen joskus nähnyt Ottoakin. Mistä tulikin mieleen että olen pyrkinyt suojelemaan Ottoa kans, siis täällä asuessani.